Muutamisen vuotta sitten olin aikani kuluksi kirpputorilla, selailen aina kirjat jos sieltä sattuisi löytymään joku mehevä teos. Kävin kärsivällisesti läpi kaikenmaailman kirjat kunnes käteeni osui otsikossa mainittava kirja, ostin sen välittömästi ja luinkin sen kannesta kanteen samana päivänä ja luen sitä edelleen. Ehkä siksi että kirjasta (melkein kaikista kirjoista) löytyy joka lukukerralla uusia asioita ja pointteja. Löysin kirjan siinä vaiheessa elämää kun halusin tietää itsestäni ja omasta käytöksestäni enemmän. Halusin yksinkertaisesti tuntea itseni paremmin jotta oma paraneminen alkaisi, halusin olla eheä. Sellainen nainen joka käveli pääpystyssä kadulla tietäen ja tuntien itsensä. No sainko sen mitä halusin, kyllä ja kun vihdoin hyväksyin itseni kokonaisvaltaisesti olo oli tyhjentävä, ei enään epävarmuutta tai jatkuvaa pahaaoloa. Tuntui kun olisi päästänyt vuosia pidätellyn ilman ulos keuhkoista ja vihdoin voisi hengittää. No mutta jos nyt kuitenkin pitäytyisin asiassa eli takaisin kirjaan…….
Kirjan on kirjoittanut Colette Dowling vuonna 1988, mutta silti kovin ajankohtainen vuosikerrastaan huolimatta. Colette on Amerikassa toimiva Psykoterapeutti ja on kirjoittanut muitakin kirjoja tämän lisäksi. Kirjassa käsitellään paljon naisille tyypillisiä riittämättömyyden tunnetta ja mistä se johtuu, Ulkonäköpaineita ja niille tyypillisiä oireita kuten; Anorexia,Bulimia, kuluttaminen,laihtuttaminen ja huumeiden käyttö. Ehkä siksi kirja teki minuun suuren vaikutuksen koska se oli ensimmäinen kirja jonka luin koskien blogini aihe-aluetta, muistam lukeneeni sen ja kun suljin kirjan kannet istuin hiljaa asunnossani ja mietin. Miksi minä olen tälläinen? miten minusta tuli se ihminen joka olen tänä päivänä? mitkä asiat vahingoittavat minua ja miksi teen niitä? Pohdin kysymyksiä joita meidän kakkien tulisi pohtia sukupuolesta huolimatta.
Jotta voin joskus kasvaa siksi ihmiseksi mitä haluan on tärkeää huomata ne kohdat elämässä jotka ovat ajaneet sinut siihen suuntaan mihin haluat. Tämä oli yksi niistä, jotta voin pohtia yhteisöä ympärillämme minun on ensi pohdittava itseäni. Siksi tämä kirja pohjustus.
